Tehkää tie Kuninkaalle

Etelä-Suomessa kulkee Kuninkaantie. Aikoinaan Kuninkaantie oli suuri tie, valtaväylä Turusta Viipuriin. Nykyään tuo vanha tielinja löytyy pätkinä pikkuteitä, yksityisteitä ja kevyen liikenteen väyliä. Nykyajan suuret liikennemäärät ja nopeat kulkuneuvot ovat vaatineet uudet tiet.

Sama kehitys näkyy Savossa. Vanhat tiet Pieksämäelle tai Kuopioon olivat kapeita ja mutkaisia. Tiet laskeutuivat syviin laaksoihin ja nousut ylös olivat jyrkkiä. Uudet tiet noihin suuntiin ovat puolestaan nopeita ja helppokulkuisia. Tiet kulkevat laaksojen yli penkereitten päällä ja mäenharjanteitten läpi ajetaan kallioleikkauksista.

Vanhat tiet vastasivat oman aikansa tarpeita ja ne tehtiin oman aikansa tekniikalla. Oma aikamme on tarvinnut parempia teitä. Hyvä talous ja tekniikka ovat mahdollistaneet niiden rakentamisen. Uusilla teillä jokainen matkalainen on ”kuningas”. Tie on tehty häntä varten, hänen liikkumistaan helpottamaan.

Kolmantena adventtisunnuntaina meitä kutsuttiin töihin. Päivän otsake kehotti: ”Tehkää tie Kuninkaalle”. Millaista tietä meiltä oikein odotetaan? Jesajan kirja selvensi: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!”

Joulupaaston aikana, jouluun valmistautumisen aikana tämä tarkoittaa, että meitä kehotetaan valmistautumaan Jumalan Pojan tuloon. Meitä kehotetaan rakentamaan tie Jeesukselle.

Mitkä ovat meidän mahdollisuutemme ja kykymme tuon tien raivaamiseen? Kuinka monta metriä tietä me pystymme rakentamaan? Tuleeko tiestämme valtaväylä vai jääkö työmme vain polku-uraksi hangessa? Entä jos emme jaksa edes lakaista ovemme edustaa?

Kolmannen adventtisunnuntain kehotukseen ei tarvitse eikä pidä vastata pontevasti ja itseriittoisesti, vaan niin kuin virsi 7 opastaa: ”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa. Kun sydän haluinen Herraansa odottaapi, se tietä valmistaapi tulolle Jeesuksen.”

 

Rauhallista ja iloista joulun odotusta!

 

Pekka Anttila

kappalainen