Tapahtumia

Katso kaikki tapahtumat

Onko onnen avaimet omassa taskussasi?

Jokainen haluaa olla onnellinen. Mutta mikä tekee meidät onnellisiksi ja voiko omaan onnellisuuteen jotenkin vaikuttaa?

Tunnet varmaankin ihmisen, joka tuntuu aina olevan iloinen ja hyväntuulinen. Semmoisen ihmisen joka reagoi ikäviin tai vaikeisiin asioihin huumorilla tai lempeällä myötätunnolla. Tämmöinen ihminen vaikuttaa aina putoavan jaloilleen kuten kissa ja jatkaa matkaansa elämän kolhuista piittaamatta. Joku toinen ihminen puolestaan on tyytymätön kaikkeen ja jatkuvasti huonolla tuulella.

Monia onnellisuuteen vaikuttavia asioita peritäänkin jo kotoa. Tällaisia ovat juuri elämänasenne ja arvot. Muttei hätää, vaikkei olisi syntynyt onnellisten tähtien alla, sillä jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Mitä onni oikein on? Monesti puhutaan onnekkaista sattumista, joihin ei itse juuri voi vaikuttaa. Ja onnellisimpia hetkiä ovat ne, jolloin koetaan voimakkaita hyvänolon tuntemuksia. Tällöin ihminen on hetken aikaa onnellinen, kunnes tilanne on ohi ja mieliala normalisoituu. Toisaalta monet ajattelevat, että oikea onni on pysyvämpää kuin väliaikainen ilon tunne.

Onnen voidaan sanoa olevan olotila, johon ihminen ei kaipaa muutosta. Onnellinen ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja haluaa sen jatkuvan sellaisenaan mahdollisimman pitkään. Onko onnellisuus mielentila, joka ei ole seurausta mistään tapahtuneesta eikä riipu olosuhteista? Onko se olemisen iloa läsnä olevassa hetkessä?

Usein mainokset lupaavat, että elämä muuttuu onnellisemmaksi kun hankkii tietyn tuotteen. Kyllä moni varmasti myöntää että uuden vaatteen pukeminen on ihana tunne. Uuden tavaran ostamisesta saattaakin syntyä hetkellisiä onnellisuuspiikkejä, joihin kuitenkin vähitellen tottuu. Koko ajan pitää saada enemmän ja enemmän ollakseen yhtä onnellinen kuin aiemmin. Voisi kysyä, että käytämmekö liian paljon aikaa ja rahaa sellaisiin tavaroihin, joiden tuoma hyöty kuluu nopeasti pois? Onnentunne ostettuna on lyhytkestoista.

Tuoko raha onnea? Ei ajatus ihan tuulesta temmattu ole. Raha tuo elämään tiettyä perusturvaa ja antaa mahdollisuuden toimia. Rikkaissa maissa ihmiset ovat yleensä onnellisimpia kuin köyhissä. Toisaalta Suomessa onnellisuus ei ole kasvanut viimeiseen 50 vuoteen, vaikka samassa ajassa tulot ovat valtavasti kasvaneet.

Onkohan se sitten niin että tietyn tulotason jälkeen raha ei enää vaikuta onnellisuuteen? Kun perustarpeet elämässä on turvattu, ei raha enää lisää onnellisuutta. Kuluttajinakin meidän tulisi välillä tai aika useinkin pysähtyä miettimään mitä ostamme ja ennen kaikkea miksi ostamme. Jäisikö esimerkiksi laavuretki paremmin mieleen kuin uusi tavara? Ehkä ajankäyttökin voisi tarkastella kriittisemmin. Jos tiedämme että olemme onnellisimpia läheisten kanssa, niin miksi vietämme niin paljon aikaa muualla?

Rahaa tärkeämpiä onnellisuuden lähteitä ovatkin terveys sekä oma elämänfilosofia tai uskonto sekä ihmissuhteet. Nämä saavat tuntemaan elämän merkitykselliseksi. Myös vapaus toimia niin kuin itse haluaa ja tehdä itselle mielekkäitä asioita lisäävät onnellisuutta.

Onnellinen elämä ei luultavasti rakennu luksuksen maksimoinnista ja kurjuuden minimoinnista, vaan hyveidemme, taitojemme ja intohimojemme toteuttamisesta.

Miten arkielämässä sitten vaikutetaan omaan onnellisuuteen? Hyvinvointiaan voi parantaa vahvistamalla omia parhaita puoliaan. Samalla voi kiinnittää huomiota myös negatiivisiin puoliin. Jos huomaa reagoivansa aina negatiivisesti eri asioihin, ei olokaan varmasti pääse kohentumaan.

Aina ei ole pakko sanoa, mitä mieleen tulee. Sen sijaa voi pyrkiä sanomaan jotain myönteistä, antaa tunnustusta sekä ilmaista välittämistä. Oma hyvinvointi paranee jo näiden asioiden sanomisella. Onnen peruslakeja onkin se, että mitä toiselle antaa, sen saa takaisin.

Kiitollinen mieli vaikuttaa myös onnellisuuteen. Kiitollisuus sitä kohtaan, mitä kaikkea hyvää olemme saaneet ja saamme kokea joka hetki, lisää onnellisuutta. Jokaisessa päivässä on syitä olla onnellinen. Toisina päivinä syyt on vaan kaivettava syvemmältä!

Siunattua päivää juuri sinulle!

Mirkka Vehviläinen, diakoni-vanhustyöntekijä, Suonenjoen ev.lut seurakunta