HAUTAJAISET

"Hän vie minut vihreille niityille, Hän johdattaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä." (Ps. 23:2)

Luopumisen hetki on raskas ja läheisen poismeno jättää jälkeensä tyhjän aukon. Surun keskellä voimme kuitenkin muistaa, että kasteessa Jumala on kutsunut meidät omakseen kulkeakseen kanssamme läpi elämämme ja johtaakseen meidät lopulta kuoleman rajan yli ikuiseen elämään. Kasteessa saatu lupaus kantaa kuoleman jälkeenkin. Hautajaiset ovat paikka, jossa voi yhdessä surra poismennyttä omaista.

Surun kanssa ei pidä jäädä yksin. Läheisten tuki on tärkeää. Myös seurakunnan työntekijät ovat tukena hautajaisten suunnittelussa, valmistelussa ja muutoinkin.  Lue alta Sururyhmistä ja kuinka saat yhteyttä seurakunnan työntekijöihin, jos koet tarvetta saada puhua surusta.

 

 

Hautajaiset Suonenjoen seurakunnassa

Omaisesi kuoltua, aloita hautajaisten järjestäminen olemalla yhteydessä Kirkkoherranvirastoon. Virastossa sovitaan hautaan siunaamisen ajankohdasta, hautapaikasta ja sanomakellojen soitosta. Siunauksen toimittaa lähtökohtaisesti siunausvuorossa oleva pappi, mutta omaiset voivat myös toivoa, kenet haluavat siunaamaan läheisensä.

Siunaukseen liittyvistä asioista sovitaan siunaavan papin kanssa ns. toimituskeskustelussa.

Kirkkoherranviraston, pappien ja kanttorien yhteystiedot löydät omasta välilehdestään.

Sururyhmä

Surusta puhuminen helpottaa. Ryhmän keskusteluaiheita ovat surutyön vaiheet, kuolemaan liittyvät ajatukset, kysymykset omasta jaksamisesta ja elämän jatkumisesta.

Sururyhmä kokoontuu Seurakuntakodilla noin viisi kertaa Pyhäinpäivän jälkeen. Ryhmään kutsutaan kaikkia omaisia, jotka ovat menettäneet läheisiään vuoden aikana. Pyhäinpäivän iltakirkossa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen.

Jos ryhmään tulo askarruttaa, voi siunaavaan pappiin tai muuhun seurakunnan työntekijään ottaa yhteyttä henkilökohtaistakin keskustelua varten. Yhteystiedot löytyvät omasta välilehdestään.

Hautajaisten musiikki

Hautajaisissa laulettavat virret sekä muu musiikki lohduttavat ja tuovat toivoa surun keskelle. Siunaustilaisuus alkaa ja päättyy useimmiten soitinmusiikilla. Yleisimmin se on urkumusiikkia.

Virsille on useampi paikka siunauksen kaavassa. Useimmiten toimituksessa lauletaan kaksi - kolme virttä, alkusoiton ja kukkien laskun jälkeen sekä ennen loppusoittoa. Yleisimpiä virsiä siunaustilaisuudessa ovat hautajais- ja kiitosaiheisia. Esimerkkeinä: 30, 249, 377, 338, 341, 396, 548, 555, 631, 632.

Halutessaan siunaustilaisuudessa voidaan sopia esitettävän myös muuta soitin- tai laulumusiikkia esim. siunaussanojen yhteydessä. Näistä toiveista on hyvä keskustella kanttorin kanssa.

Kuva hautajaisista

Sanomakellot (myös sielunkellot)

Kuolemantapauksista kertovat sanomakellot (myös sielunkellot) ovat osa kuolemaan liittyvää kirkonkellojen soittoperinnettä.Tavallisimmin soitetaan kahdella kellolla siten, että miehelle soitto alkoi suurella ja naiselle pienellä kellolla. Vainajan sukupuolen lisäksi tarkkaavainen kuulija saattoi päätellä myös vainajan kuoliniän kellon lyöntien ja tahdin perusteella.

Sanomakelloja soitetaan yleensä noin kymmenen tai viisitoista minuuttia. Suurin osa tästä ajasta on jokaisen vainajan kohdalla samanlaista soittoa.

Kellojen soiton tarkoituksena on kuolemasta ilmoittamisen lisäksi myös muistuttaa kuulijoita omasta kuolevaisuudestaan. Sanomakellot voi ottaa kehotuksena rukoukseen ja edesmenneiden läheisten muistamiseen. Saattokelloja puolestaan soitetaan hautaan siunaamisen yhteydessä.