Toimintakertomus 2021

Kansantalouden tilanne on vaihdellut voimakkaasti sen jälkeen, kun yhteiskunnan toiminta alkuvuonna  2020 häiriintyi COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian ja sen torjumiseksi säädettyjen erilaisten rajoitusten vuoksi. Korona leimasi voimakkaasti vielä alkuvuotta 2021, kunnes koronarokotteiden myötä koronarajoituksista voitiin keväällä vähitellen alkaa luopua ja yhteiskunnan normaaleja toimintoja avata. Talous on toipunut vuoden aikana ennakoitua nopeammin ja työllisyystilanne on parantunut. Epävarmuutta loppuvuoteen loivat kuitenkin vielä riittävän rokotekattavuuden saavuttaminen, uudet virusmuunnokset sekä alhainen rokotekattavuus kehittyvissä maissa.

Suonenjoen seurakunnan toimintaan erilaiset koronarajoitukset vaikuttivat oleellisesti vielä alkuvuoden 2021 ajan. Seurakunnallinen toiminta tapahtui erityisesti vuoden alussa edelleen pääosin verkossa. Verkon kautta välitettiin jumalanpalveluksia, erilaisia hartaustilaisuuksia ja esimerkiksi nuorille suunnattu toiminta toteutettiin pääosin verkossa. Verkkolähetykset tavoittivat korona-aikana ennakoitua suuremman kuulijakunnan, mikä kertoo siitä, että hengellisille tilaisuuksille on ollut aiempaa suurempi tarve. Kaikissa asiakastapaamisissa fyysisten kohtaamisten määrä rajoitettiin minimiin ja erilaisia ryhmiä pidettiin vain koronarajoitusten sallimin osallistujamäärin. Kesällä tilanne kuitenkin vihdoin alkoi normalisoitua, rippi- ja muut leirit pystyttiin järjestämään normaaliin tapaan ja syksyn tullen kaikki muukin toiminta. Koronan myötä seurakunta on tehnyt digiloikan ja jatkossakin verkon mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään Suonenjoen aktiivisesti.

Pitkään jatkunut tautitilanne on vaikuttanut myös Suonenjoen seurakunnan henkilöstöön. Monien  työtehtävien kohdalla koronatilanne aiheutti lisäkuormitusta etenkin alkuvuonna, kun jokainen tehtävänhoito ja järjestetty tilaisuus vaati luovia ratkaisuja ja koronarajoitusten huomioimista. Alkuvuonna työntekijöitä joutui koronakaranteeniin, minkä vuoksi toimintaa oli ajoittain pyöritettävä myös vajaamiehityksellä. Seurakunnan henkilöstön työmotivaatio ja yhteishenki on kuitenkin ollut hyvä. Töitä on tehty sillä asenteella, että selviämme yhdessä tekemällä niin tästä, kuin muistakin, tulevaisuudenkin, haasteista. 

Suonenjoen seurakunnan taloudelliseen tilanteeseen pandemialla ei ollut juurikaan vaikutusta. Taloudellinen tilanne parantui vuoteen 2020 verrattuna kun tulosta tarkastellaan ilman kertaluonteisia eriä. Kertaluonteisen, Harjun pappilan myynnistä saadun kertaluonteisen myyntituoton ja saadun testamenttilahjoituksen ansiosta tilikauden tulos kääntyi positiiviseksi ollen 169782,86 euroa ylijäämäinen. Sitovat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin kaikki. Suonenjoen seurakunnan haasteet ovat aleneva jäsenkehitys ja pienenevät verotulot, mikä vaatii niin toiminnan kuin talouden jatkuvaa sopeuttamista. Tähän on pyritty johdonmukaisesti myös korona-aikana.

Suonenjoen seurakunta on yhdessä Rautalammin seurakunnan kanssa vienyt eteenpäin yhteistyöhanketta. Seurakuntien toteutuneina yhteistyön muotoina ovat olleet: yh­teinen srk-pastori (50/50), varhaiskasvatuksen yhteistyö elokuusta alkaen (20/80), yhteistyö dia­ko­nian leirien sekä isoiskoulutuk­sen osa-alueilla, yhteisten musiikkitilaisuuksien järjestäminen ja niiden hyö­dyntäminen, yhteinen kanttorin sijainen, perhetyön yhteistyö, kirkko­her­rasijaistukset sekä rovasti­kun­nal­linen yhteistyö eri tiimeissä. Kirkkoherrojen ja talouspäälliköiden neu­vot­telut, yhteiset isoskoulu­tusleirit ja retket. Yhteistyöhanketta viedään edelleen eteenpäin laajentamalla yhteistyötä kaikille mahdollisille työaloille laadittavan sopimuksen mukaisesti.

Kirkkoherra Petteri Hämäläisen siirryttyä lokakuun lopussa Puolustusvoimien palvelukseen, määräsi Kuopion hiippakunnan Tuomiokapituli Rautalammin seurakunnan kirkkoherran toimimaan oman työnsä ohella myös Suonenjoen seurakunnan vt. kirkkoherrana.

Haasteista huolimatta Suonenjoen seurakunta katsoo avoimesti ja luottavaisesti tulevaisuuteen ottaen huomioon talouden realiteetit. Tavoitteenamme on sopeuttaa ja priorisoida toimintaa sekä selvittää kaikki soveltuvat yhteistyömahdollisuudet, joilla kirkon perustoimintaa voidaan ylläpitää ja taloudellista tilannetta helpottaa. Myös kiinteistökannan tarpeellisuutta on tarkasteltu ja tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan.

Heikki Marjanen                                      Auli Soininen

vt. kirkkoherra                                         talouspäällikkö

V. 2019 toimintakertomus ja tasekirja löytyy täältä.